Opetus ja tukitoimet

Opetus ja tukitoimet Asperger-henkilöillä

Asperger-henkilöt (AS) hyötyvät strukturoidusta päiväjärjestyksestä. Struktuuri luo turvallisuuden tunnetta. Materiaalit, aikataulut, suorituspaikat sekä tehtävälokerot tulisi sijoittaa samoihin paikkoihin ja samaa järjestystä noudattaen. Värit ja piktot voivat toimia tunnuksina, jos kirjaimet eivät ole hallussa. Ympäristön toimintamallin tulisi olla yhtäläinen, selkeä ja ennustettava. 

Asperger-lapsen on hyvä saada vaikutteita myös muilta lapsilta. AS-lapsen edellytykset toimia muiden mukana saattavat olla niin hyvät, että hänen ei tarvitse siirtyä pienempään ryhmään. Toiset taas vaativat ehdottomasti pienen 5-7 hengen erityisryhmän, jotta kykenisivät keskittymään ja oppimaan uusia asioita. Ulkoa tulevat ärsykkeet, kuten visuaaliset ja auditiiviset ärsykkeet voivat häiritä oppimista. Järjestelyt luokkahuoneessa ovat silloin tarpeen, esim. tilapäisen irtoseinän tarjoama näkösuoja tai kuulosuojaimet voivat olla apuna. 

Lähde: Oiva Ikonen (toim.) Autismi, teoriasta käytäntöön (Asperger-lapsen ja –nuoren kuntoutus, s. 231-238)

Aspergerin liitännäishäiriöt

Masennus on yleisin hoitoa vaativa liitännäishäiriö. Se kehittyy yleensä pikku hiljaa nuoruusiässä tai varhaisessa aikuisiässä, mutta toisinaan masennusta esiintyy lapsillakin. Masennusta esiintyy noin 50 prosentilla aikuisista AS-henkilöistä. Lisäksi dystymia eli jatkuva lievähkö alavireisyys on erittäin yleistä etenkin naisilla. Erotusdiagnostisesti masennusta voi olla vaikea erottaa tyypillisestä AS-käytöksestä, kuten ilmeettömyydestä, katsekontaktin välttämisestä ja latteasta intonaatiosta ja siksi jotkut AS-henkilöt ovat saaneet myös väärän diagnoosin ja ehkäpä myös turhat lääkkeet, jotka voivat aiheuttaa ikäviä oireita henkilölle, joka ei niitä oikeasti tarvitse.

Myös ahdistuneisuushäiriöt ovat AS-nuorilla ja aikuisillakin varsin yleisiä ja niitä esiintyy etenkin siirtymätilanteissa. Ahdistuksen taustalla voi olla oman identiteetin hauraus ja kypsymättömyys, jolloin pienetkin vastoinkäymiset ja muutokset rutiineissa voivat laukaista ahdistuskohtauksen.

Unihäiriöitä esiintyy jopa 50-70 prosentilla AS-henkilöistä. Unen puute voi johtaa  monenlaisiin muihin ongelmiin, kuten päivällä esiintyviin tarkkaavuuden ja käytöksen ongelmiin ja se luonnollisesti haittaa opiskelua tai työntekoa.

Lähde: Jan-Mikael, Janne, Fredriksson, projektipäällikkö Autismi- ja Aspergerliitto. Lehdessä Iltasanomat, 22.12.2008

Yhteenveto erityisistä opetusjärjestelyistä

• sosiaalisen vuorovaikutuksen tukeminen
• kommunikointitaitojen kehittäminen
• poikkeavien aistimusten huomioiminen (yli/aliherkkyys)
• opetuksen jäsentäminen ja selkeyttäminen (strukturointi)
• visuaalisen muistin ja hahmottamisen hyödyntäminen opetuksessa (kuvat, kirjoitus, taulukot, käsitekartat, ärit)
• työvalmentaja työssäoppimisessa
• rauhallinen opiskelu/työympäristö
• yksilöllinen tuki ja ohjaus
• ympäristön hahmottamista tukevat keinot esim. avustaja saattamassa
• tarkistetaan asian ymmärtämine
• ohjataan pyytämään apua
• pienryhmäopiskelu
• toiminnanohjauksen tukeminen
• tarkkaavaisuuden ja keskittymisen tukeminen
• motivointi
• ajan ja paikan selkiyttäminen
• (osa-aikainen) koulunkäyntiavustaja
• visuaalinen havainnollistaminen
• uusien asioiden ja tilanteiden ennakoiminen
• sopivan tilannekäyttäytymisen harjoitteleminen
• ilmeiden, eleiden ja tunteiden tunnistamisen harjoittelu
• yhteiskunnan sääntöjen ja normien opettelu

Opiskelijahuollon palvelujen tarve

• moniammatillinen yhteistyö
• tiivis yhteistyö perheen ja koulun välillä
• asumisharjoittelu ja tuettu asuminen
• päivittäistoimintojen harjoittelu
• ohjaus ja tuki arkipäivän toiminnoissa
• toimintaterapia
• päivästruktuurin laatiminen (eri tehtävien suunnittelu, järjestäminen, päivärytmi)
• henkilökohtainen avustaja